Ulvilan Saaren metsä on Kokemäenjoen rajaama luonnonkaunis korpimaisema, jonka erikoisuutta ovat päkit eli suojuotit. Metsäinen luontopolku juurakkoineen ja pitkospuineen kiertää aluetta 1.8 km verran, kulku polulle on Kulmalantieltä kävelysiltaa pitkin.

Saaren metsää käytetään virkistykseen, marjastukseen, kuntoiluun ja leikkiin. Kokkeli-hanke on yhdessä Ulvilan kaupungin ja alueen asukkaiden, yrittäjien, Ulvilan ympäristöseuran ja läheisen päiväkodin kanssa kehitellyt ideoita, joiden myötä metsän yhteiskäyttö sujuu paremmin, mm. aivan Luontopolun alkuun on sijoitettu uusi kartta josta selviää reitti ja pituus, lisäksi kaikki polun varren opasteet on uusittu. Muualle metsään on myös lisätty mustikansinisiä pölkkyjä istahtamiseen tai helpottamaan ratsaille pääsyä. Päiväkodin käyttämään leikkimaastoon on sijoitettu kaksi muurahaisistuinta. Suojuottien tarkkailuun on lisätty halavan lehtien muotoiset ”laiturit” ja paluumatkaa rytmittää eläinjoukko. Ulvilan työpaja on ollut tärkeässä osassa rakenteiden toteuttamisessa. Mukana ideoinnissa on ollut myös Turun yliopiston Maisemantutkimuksen oppiaineen Taide ja yhteisön arki -kurssi ja joukko Aalto yliopiston Maisema-arkkitehtiopiskelijoita.

Opasteiden visuaalinen ilme on luotu korostamaan metsän vihreää raikkautta. Ilmeestä vastaa Kokkelin taiteilija Marjo Heino, jonka käsialaa ovat myös puisten rakenteiden suunnittelu.

Toiveena on, että Saaren metsää kehitetään jatkossakin käyttäjien tarpeita huomioiden sekä metsän luonnetta tarkasti kuunnellen. Metsä on meille kaikille tärkeä. Yhteistyössä mukana Ulvilan vapaa-aikatoimi, Ulvilan työpaja, Kettulan päiväkoti, Saaren asukkaat ja yrittäjät, Ulvilan seurakunta.

Siltailta 6.1.2019 Saaren kirkkosillalla järjestettiin loppiaisena ulkotulin valaistu joen ylitys. Sillan kaiteille oli asetettu kymmeniä kynttilöitä. Pimeässä pakkasillassa näkymä oli tunnelmallinen. Paikalle kutsuttiin sekä Saaren asukkaita että ulvilalaisia. Parituntisen kohtaamisen agendana oli omakohtaiset siltaan liittyvät tarinat.

Kuuntelukävelyn paikka, uskomattoman kaunis paratiisimainen polku kevätkuukausina ja alkukesän päivinä

Kuuntelukävelyt x 3 ja kuunteluteokset näyttelynä 8.10.2019–12.1.2020
Yhteistyössä kuvataiteilija Kirsi Jaakkola ja Emil Cedercreutzin museo

Harjavalta, mitä kuuluu?
Kokkeli-hanke on järjestänyt vuoden 2019 aikana Harjavallassa kolme kuuntelukävelyä yhteistyössä Emil Cedercreutzin museon kanssa. Kuuntelukävelyillä on tutustuttu Harjavallan ääniympäristöihin eri teemojen kautta. ”Kuuntelukävely on kuunteluharjoitus ilman puhetta ja elektronisia laitteita. Tavoitteena on harjoitella kuuntelemista, kuuntelemiseen keskittymistä, kuuntelemalla havainnointia ja myös kuullun sanallistamista. Keskustelu yhteisestä kokemuksesta ja sen herättämistä tunteista, muistoista ja ajatuksista on tärkeä osa kuuntelukävelyä ja tuo myös paljon tietoa kyseisestä alueesta”, kertoo kuvataiteilija Kirsi Jaakkola.

Nyt esillä olevat kaksi kuunteluteosta Emil Cedercreutzin museon ala-aulassa on koostettu järjestettyjen kuuntelukävelyiden dokumentoinneista ja vuoden aikana äänitetyistä äänistä Harjavallan alueella. Kuuntelukävelyistä yksi järjestettiin talvisessa säässä Harjavallan keskustassa, toinen toukokuisena aamuna Emil Cedercreutzin museon luontoympäristössä ja kolmas Paratiisin luontopolulla kesäkuisena iltana. Luonto, tehtaan äänet ja kaupungin arkiset äänet on koottu kahdeksi erilaiseksi äänimaisemaksi, joissa mukana on lisäksi kävelyille osallistuneiden yhteisistä keskusteluista poimittuja sitaatteja. Äänimaisemassa monipuoliset luonnonäänet esiintyvät yhteisenä tunnelmana ja taustana, jossa oma osansa on Kokemäenjoella, eri vuodenajoilla ja säätiloilla. Kuvataiteilijat Kirsi Jaakkola ja Marjo Heino Kokkeli-hankkeesta ovat luoneet kuunteluteokset osaksi Harjavallan kaupungin 150-vuotisjuhlavuotta.

https://molluheino.fi/kokemaenjoki

Mielimaisemana Kokemäenjoki –sivulle on koottu Kokkeliin tai Kokkelin reitistön varrella toimivien kuvataiteilijoiden mielipaikkoja. Joki on halkonut maisemaa tuhansien vuosien ajan, miten se näkyy nykytaiteilijan kokemuksessa ja tuotannossa? Mielipaikkojaan esittelevät taiteilijat, joilla on erityinen suhde jokeen, moni asuu joen varrella tai joki on osa lapsuuden maisemaa. Joki elää vuodenajoissa, säätiloissa ja väreissä, joki tuntuu, kuuluu ja näkyy. Sivusto kehittyy ja taidepaikat lisääntyvät.

Kotivirta-valokuvaprojekti yhdessä vanhusneuvoston kanssa sekä näyttely Kokemäen kirjastossa 1.-19.10.2018

Vanhusneuvoston ja Kokkeli-hankkeen yhteinen projekti etsi mukaan menneiden aikojen tunnelmia, henkilökuvia ja Kokemäen maisemia. Osallistujia pyydettiin toisintamaan vanha valokuva kotialbumista. Näyttelyssä oli noin 40 vanhaa kuvaa uudelleen kuvattuna. Kuvista voi huomata ajan kulun ja tuttujen maisemien muutoksen. Kuvat ovat riemastuttavia sukelluksia menneeseen, haikeilta tunnelmiltakaan ei välty kun huomaa että kuvassa on ihmisjoukon sijaan enää vain yksi henkilö. Maiseman muutokset ovat konkreettisia; verrattuna aiempaan joenpohja on paljastunut, rakennuksia purettu ja puut ovat kasvaneet, mutta on asioita jotka pysyvät, kadut vievät sinne minne aiemminkin ja kirkko ja kivimuurit ovat paikallaan.

Kuvat: Ritva Alho ja Osmo Oksanen

Ympäristöperformanssit ”Kokkelin kullitus” Kokemäenjoen silloilla Yhdessä performanssitaiteilija Maire Karuvuoren kanssa.

Kullatut sillat: Tyrvään voimalaitos, 44 Kiikkapääntie, Keikyän riippusilta (kävely), Äetsän voimalaitos, 249 Äetsäntie, Karhiniementie, Naarassaarentie, Lauhantie, Kiettareentie -> vitikkalantie, Säpilän riippusilta (kävely), Kolsintie, voimalaitos, Siltakatu Kokemäen vanha silta, 2470 Kauvatsantie, 2460 Harjavallan silta, Voimalaitoksentie, 2170 Siltatie (Nakkila), 2442 Siltatie (Ulvila), Saarentie, Saaren metsä (kävely), VT 11 Tampereentie, Vanha rautatiesilta (Pori), Lukkarinsilta, Linnansilta, Porinsilta, Raumansilta, Pormestarinpolku (kävely), Hevosluodontie, Kvistiluodontie, Lanajuovantie, E8

Kuvitteellisia ja vaihtoehtoisia matkailumainoksia.
Kokemäenjoen matkatoimisto pyrkii edistämään lähiluonnon käyttöä ja näkemään paikalliset erikoisuudet. Kahdeksaa erilaista matkailumainosta jaettiin Kokemäen talvimarkkinoilla 2018.

Meloin kesällä 2019 Kokemäenjokea pitkin. Vesi oli hyvin matalalla. Ohitin Keikyän banaanisaaren ja sen valtavat majavanpesät. Risukasojen suuaukot olivat kokonaan näkyvissä. Joki tuntui levenevän myötävirtaan lasketellessa.

Villilän vuolle on luonnonvarainen ja kivikkoinen, suuria irtolohkareita on näkyvissä pinnalla mutta pohja on myös täynnä suuria kiviä. Veden pinta ikään kuin kiehui kumpuillessaan kivien päällä. Tuntui hullulta meloa kiikkerällä kanootilla, kun musta jokivesi poreili alla, olo oli kuin kiehuvassa kattilassa. Mielikuvitus lähti lentoon ja pinnan alle oli helppo kuvitella myyttisiä olentoja tai enteilevää katastrofia. Tunsin itseni juuri niin pieneksi kuin maailmassa olenkin.

Valoteos. Kokkeli-hanke, Keikyän korvenkävijät yhdessä Markku Torpon ja Keikyän Perikunta ry:n talkoolaisten kanssa ideoivat, rakensivat ja pystyttivät valoteoksen Keikyän voimalaitoksen padon alle Kokemäenjoen keskellä sijaitsevalle karikolle. Teos on koottu 30 värillisestä ämpäristä. Teoksen valot sytytettiin perjantaina 22.2. klo 18 keikyän keskustan uimarannalta. Avajaispuhujana toimii Ulla Yli-Hongisto. Ämpärit on lahjoittanut Vanttilan muovi.

Seinämaalaus toteutettiin kartoituksen yhteydessä yhdessä Äetsän Kemira Chemicals Oy työntekijöiden kanssa. Prosessi-maalaus sijaitsee tehtaan julkisivussa.

Osallistavaa sanataidetta Wanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa 29.6.2018.

Sanataiteen työpaja paikan merkityksistä: maisemaa, luontoa, muistoja ja kokemuksia. Ohjaajina sanataiteen läänintaiteilija Karoliina Suoniemi ja taiteilija-tutkija Marjo Heino.

Tekstit installoitiin puistoon.

molluheino.fi